1.Gaa’elli kee yeroo hunda akka turu yoo barbaadde waa’ee waan gaariis ta’ee hamaa ta’ee itti gaafatamummaa kee amanuu kee mirkaneessi. Itti gaafatamummaa irraa fagaachuun baayyee daa’imummaa waan ta’eef hiriyaa gaa’elaa kee waliin wal qunnamsiisuu kan dandeessu yoo akka nama ga’eessotaatti sochoote qofa.
2. Qaamaan tuquun oxytocin qaama keessaa baay’ee gadi lakkisa kunis hormoonii hidhata cimaa uumudha. Kanaafuu, yeroo baay’ee harka wal qabadhaa, hammachuu, dhungachuu ykn garba hiriyaa gaa’elaa keetii xuuxuu. Bu’aa fooyya’aa argachuuf jecha tuqaalee qaamaa irratti dheerina dabalataa dabaluuf yaali.
3. Ati fi hiriyaan kee yeroo hunda waan hunda irratti walii galuu hin qabdu. Yaada adda addaa qabaachuun waanuma jiruudha garuu garaagarummaa keessan fudhachuun baayyee barbaachisaadha.
4. Kennaan tokko hiika akka qabaatuuf qaala’aa ta’uu hin qabu. Yaadatu lakkaa’ama kanaaf hiriyaa keetti akka isaan dinqisiifattu agarsiisuu kee mirkaneessi. Waan xiqqaa akka yaadannoo harkaan barreeffamee guyyaa hiriyaa gaa’elaa keessanii ibsu yoo ta’ellee.
5.Dubartoonni dhaggeeffatamuu ni jaallatu. Yeroo hunda rakkoo isheef furmaata qabaachuun si hin barbaachisu, yeroo tokko tokko dhaggeeffachuun qofti gahaadha. Hiriyaan gaa’elaa kee fedhii inni siif qabuu fi hariiroo keetiif of kennuu isaa wajjin akka deebi’ee wal qunnamsiisu bakka kenni.
6. Haadha warraa kee jijjiiruuf yaalun yeroo humna kee balleessuudha sababni isaas wanti ati akka haatti mana kee jijjiiramtuuf barbaadu wanta ati hin jaallanne waan ta’eef
7. Rakkoolee qabdan hubatanii waliin furuu irratti hojjechuuf yaali. Aarii, haasa’uu dhabuu ykn kutaa ciisichaa keessatti nuffisiisaa irraa eegalee waanuma fedhe ta’uu danda’a. Dhimmoota kana akka waan cimaatti ilaaluuf yaali sababiin isaas yeroo dheeraa keessatti hariiroo keessan balleessuu danda’u.
8. Yeroo hiriyaa gaa’elaa kee waliin wal falmitu komachuu, salphisuu, addaan kutuu, ykn sirrii ta’uu si barbaachisu irraa of qusachuu qabda. Yaada mataa keetii ibsadhu hiriyaan kee jechoota afaan kee keessa akka galchu hin hayyamiin. Walqunnamtiin banaa fi amanamaa ta’e walitti dhufeenya cimaa fi fayya qabeessa ta’eef furtuudha.
9. Gaa 39 ee cimaa qabaachuu yoo barbaadde hiriyaa gaa elaa kee wajjin itti gaafatamummaa qooddachuu qabda. Lamaan keessan iyyuu qabxiilee sirrii fi sababa sirrii miira keessaniif ta’an kan irratti mari’achuu qabdan ni qabaattu.
10. Wanti baay’ee barbaachisaa ta’e kan biraa dagachuu hin qabne haqa qabeessa ta’uudha. Hojii manaa qoqqooduu, itti quufinsa dhabuu ibsuu, wal deggeruu ykn faayinaansii wajjin wal qabachuu haa taʼu, hariiroo keessan keessatti haqummaa akkamitti fooyyessuu akka dandeessan dubbachuu qabdu.
11. Gaa’ela qabaachuun hiriyaa gaa’elaa kee waliin hariiroo qabaachuu dhiista jechuu miti. Kun waan baay’ee barbaachisaa ta’ee fi jireenya kee keessatti wantoota biroo kanneen akka daa’immanii, hojii, dhimmoota dhuunfaa fi kkf wajjin wal’aansoo qabachuu danda’uuf beekuun barbaachisaadha.
12. Gara laafessa, obsaa fi namatti toluudhaan walqunnamtii hiriyaa gaaʼelaa kee wajjin gootu hamma dandeessutti akka nama gammachiisu gochuuf yaali. Haala kanaan hiriyaan kee akka si waliin ta’u ni jajjabeessita kunis gaa’elli kee akka eebbifamu taasisa.
13. Yeroo miira kee qooddu yeroo hunda nama jalqabaatiin haasa’i. Fakkeenyaaf, hiriyaa gaa’elaa keetiin “Ati na irraa fagaachaa jirta” jechuu mannaa “Akka waan na irraa fagaattu natti dhaga’ama” jedhi. Haala kanaan yaada keessan osoo hin taane miira keessan ibsita kunis dhimma isin lamaan gidduu jiru kamiyyuu furuuf jecha marii fayya qabeessa banuu danda’a.
14. Hiriyaa gaa’elaa keessanitti akka isaan dinqisiifattan agarsiisuu yoo barbaaddan xiyyeeffannaan keessan lamaan keessan irratti xiyyeeffachuu qaba.
15. Isaan qeequu fi komachuu dhiisii waa’ee hiriyaa gaa’elaa keetii wantoota dinqisiifattu irratti xiyyeeffadhu. Miira isaanitti qabdu amanamummaadhaan ibsaa.
16. Wanti biraa erga heerumtee booda hojjachuu dhiisuu hin qabne wal qunnamtii saalaa dha. Sihrii sana jiraachisuuf jecha galgala jaalalaa isin lamaan qofaaf adda baasuuf yaalaa.
17. Waan biraa osoo hin mari’atin hangam akka wal dinqisiifattan yeroo yerootti yoo xiqqaate daqiiqaa 15 dabarsuu yaali.
18. Gaaʼela kee jaallachuu akka dandeessuuf of kunuunsi. Yeroo hunda ofirratti hojjachaa kan jirtu yoo taʼe, gaaʼellikee gonkumaa hin rakkatu.
19. Hiriyaan kee calaqqisiisa namummaa keeti. Kanaaf waan isaan keessatti argitu tokko yoo mufatte, si komatamuu akka hin taane mirkaneeffadhuu fi hariiroon kee akka cimuuf jecha dhimmicha furuuf yaali.
20. Yeroo baayʼee waliin bashannanuufi wanta lamaan keessanitti gammaddan hojjedhaa. Waan faashinii ta’uu hin qabu. Akka waliin nyaata bilcheessuun, paarkii keessa naannaʼuu ykn fiilmii ilaaluu salphaa taʼuu dandaʼa.
21. Hiriyaa kee waan tokkoof komachuu kee dura jalqaba yaada isaanii gaafadhu. Yoo falmii murtaa’e qabaatte isaan hin komatin, garuu sababni amala isaanii duuba jiru maal akka ta’ee fi isaan gargaaruuf maal gochuu akka dandeessu gaafachuuf yaali.
22. Haallota sadii jireenya gaa’elaa kee keessatti laman keessan gammachisuu tarreessi sana booda akka sanaan guyyaa itti annus ittiin jiraadhu.
23. Jechoonni salphaan kanneen akka “Si jaalladha, siif as jira, naaf galeera dhiifamas” jedhan karaa dheeraa akka deemtu si gargaaruu danda’u garuu yoo dhugaan isaan jechuu barbaadde qofa.
24. Hiriyaa gaa’elaa kee dinqisiifachuu gonkumaa hin dhiisin. Gocha jaalalaa fi gaarummaa tasaatiin hammam akka isaan jaallattu itti agarsiisi.
25. Akka hiriyoota gaa’elaatti yeroo baay’ee waliin dabarsitu, haa ta’u malee yeroo hunda itti gammaddu jechuu miti, keessumaa namoonni biroo yoo hirmaatan. Kanaafuu, isin lamaan walitti dhiyeenya qabaachuu qofa osoo hin taane yaadannoo haaraa uumuuf qofa yeroo barbaaduuf yaalaa.
26. Hiriyaa gaaʼelaa kee guyyaa guyyaadhaan galata kenni. Kunis dinqisiifannaa akka qabduu fi hiriyaa gaaʼelaa keetiif hammam akka iddoo guddaa kennitu argisiisa.
27. Fakkii egeree keetii uumuun hiriyaa gaa’elaa kee waliin mari’adhu. Yoo waan eegdan waliin qooddan fedhii keessan walsimsiisaa fi baayyee wal deeggartu.
28. Yeroo hunda hiriyaa kee komachuu ykn qeequu irraa of qusachuuf yaali. Kanaa mannaa, akkuma hiriyyaa kee isa guddaa wajjin gootu deggeruu fi kabajuu qabda.
29. Hiriyaa gaa’elaa kee wajjin wal qunnamtii saalaa raawwadhuu yaada haaraa guyyaa tokko kan kee fi kan biraa immoo hiriyaa kee ta’u yaaduuf yaali.
30. Taantraa baradhuu shaakali (Tantraan shaakala Hindii durii kan waggoota 5,000 ol dura turedha).
31. Gaa’elli fayya qabeessaa fi cimaan osoo walqunnamtii fi yeroo waliin dabarsiin hin danda’amu.
32.Gaa’elli kamiyyuu kabaja malee jiraachuu hin danda’u. Arrabsoo afaanii irraa fagaadhu, hiriyaa gaa’elaa kee gonkumaa hin arrabsiin.
33. Guyyaatti yoo xiqqaate daqiiqaa 10 hiriyaa gaa’elaa kee waliin haasa’aa. Waaʼee ijoollummaa isaanii, sirba isaan jaallatan ykn wanta biraa yaaduu dandeessu isaan gaafadhu.
34. Hiriyaa gaa’elaa kee wajjin to’annoo fi walitti dhufeenya qabaachuun wantoota adda addaa lama yeroo tokkotti qabaachuu hin dandeenyedha. Walitti dhufeenya argachuuf carraaquuf yaali.
35. Guyyaa keessan yeroo jaalalaan qabaachaa turtan irraa bilisa gochuun guyyaa keessan kutaa ciisichaa keessatti xumuruu.
36. Jireenyi hojiin itti baay’atu yeroo baay’ee hiriyoonni gaa’elaa fedhii waliif qaban akka dhaban taasisa. Garuu akkuma hojii kee fi sochiiwwan biroof gootu hiriyaa gaa’elaa keetiif yeroo argachuu yoo dandeesse gaa’elli kee yeroo kamiyyuu caalaa fayya qabeessa ta’a.
37. Hiriyaa gaa’elaa keessan waliin callistanii cinaa taa’anii ija isaanii qofa ilaaluun sadarkaa haaraa walitti dhiyeenyaa uumuu. Qaama kee boqochiisuuf yaali baay’ee isaanitti dhihaachuun sitti dhagahama.
. Kunis madda jajjabinaafi gammachuu walii ta’uu keessan lamaan keessan yaadachiisa.
39. Hiriyaa gaa’elaa kee irratti waa’ee waan siif barbaachisaa ta’e “duuluu” kee dura seensa deebii caalaatti keessummeessuu jajjabeessuuf yaali.
40. Yeroo halkan wal qunnamtii saalaa hiriyaa gaa’elaa kee waliin baate garmalee qeequu irraa of qusachuuf yaali. Nyaata ykn tajaajila mana nyaataa keessatti kennamu yoo sitti hin tolle garmalee komachuu irraa of qusachuuf yaali. Kunis hiriyaa gaaʼelaakee yeroo gaarii akka hin dabarre yaada kennuu dandaʼa.
41. Kun hariiroo keessan baayyee cimsuu keessatti baayyee gargaaruu danda’a sababiin isaas qabsoo keessan t waliin ni mudata.
42. Gonkumaa hiriyaa gaa’elaa kee jijjiiruun akka isaan jiranitti fudhachuuf hin yaalin.
43. Isaan hubachuuf cimtee yoo yaalte walqunnamtiin kee baayʼee gaarii taʼa.
44. Waan gaarii keessan keessaa baasuuf wal gargaaraa. Atiifi hiriyaan kee lamaan isaaniiyyuu fedhii alaa kan gammachuun sitti dhagaʼamu akka qabdan beekuu qabda.
45. Sana booda, wantoota 10 waliin hojjettan kan nama gammachiisan barreessi. Tarreewwan lamaan kana halkan wal qunnamtii saalaa keessan irratti walitti makuun jaalala deebisuu.
46. Guyyaa hamaa qabaachuun siif hayyamama haa ta’u malee gonkumaa hiriyaa gaa’elaa kee irratti baasuu hin qabdu.
47. Jireenya gaa’ela jechuun ati guutummatti waa’ee qabeenyas ta’ee waa’ee jireenya egeree keessanniin michuu kee amante jechuudha.
48. Jireenyi kan ati yaaddu caalaa dheerata. Ho’a yeroo sanaa keessatti wanti tokko addunyaa kana irratti waan hunda caalaa barbaachisaa ta’e fakkaachuu danda’a. Haa ta’u malee, wanti hundi ni bada jechoota ciccimoo ykn arrabsoo fayyadamuu irraa of qusachuuf yaali akkasumas hiriyaa gaa’elaa kee karaa kamiinuu akka hin miidhin mirkaneessi. Taatee tokko gammachuu kee akka balleessu hin heyyamin.
49. Dubartoonni xiyyeeffannoo hiriyaa gaa elaa isaanii irraa argatan ni jaallatu sababiin isaas miira isaaniif qaban waliin akka wal qunnaman waan gargaaruuf. Kun sadarkaa walitti dhiyeenyaa kan biraa yeroo baay’ee falfala fakkaachuu danda’uudha.
50. Hiriyaa gaaʼelaa kee obsa, ija jabina, gaarummaa ykn gargaarsa isaaf jajjabeessi. Yeroo waliin kolfuu fi muuxannoo gaarii qabaattan barbaadaa. Wantoota xixinnoo hiriyaan kee dinqisiifatu hojjechuudhaan jaalala kee akkamitti akka argisiistu ofuma keetii yaadi. Guyyaa guyyaan akkaataa hiriyaa gaa’elaa keessan itti gammaddan beekuun onnee isaanii ni bana kunis gaa’ela keessan gammachiisaa fi dheeraa akka ta’uuf baay’ee gargaara.
