Bakka hojiitti miila dhaabbachuu yoo barbaadde adda ta’uu, cimuu qabda yookaan ni dhabamta, hojii kee jibbita. Namoonni baay’een kun garmalee yaadudha jedhu sababni isaas namoonni hedduun bakka hojiitti, kan cimees hin jiru kan hojii bahees hin jiru waan jedhaniif. Kun garuu dhugaa ta’ee miti. Garuu namoonni tokko tokko kun kan baay’ee sababa qabeessa, kan baay’ee nama kaka’umsaafi baay’ee gaarii akka ta’eeti yaadu.
Walumaagalatti, waan tokko hojjechuufi nama ta’uu keessatti kallattii fooyya’aa ta’een guddachuu akka barbaannu beekamaadha, garuu dhugaan jiru yeroo hunda bu’aa quubsaa hin taane nuuf kenna. Kunis immoo jireenya nutti amanuudha.
Jireenyi dinqisiisaa ta’een ba’uu baatus hojii kee gad lakkisuu dhiistus, jireenya quubsaafi ga’aa ta’e ofii keenyaaf kennuudhaaf cimnee hojjechuu ni dandeenya.
Goota mataa keetii ta'i
Yeroo fedhii fi abjuun waliin shubbisan namoonni idilees goota ta'uu danda'u!
Bara nagaafi nageenyi rakkisaa ta’e kana keessatti akkamitti adda bahanii goota ta’uun danda’amaan gaaffii itti yaaduu qabnudha.
Goota iddoo aarsaa irraa gadi harkisuu fi jireenya guyyaa guyyaa keessa tarkaanfachuun, dhugaa dubbachuuf, namni kamiyyuu of ilaaluu fi of-dhabdeedhaan gatii mataa isaa hubatee, goota mataa isaa ta’uu danda’a.
Ren Zhengfei yeroo Huawei hundeesse umuriin isaa waggaa afurtamaa darbee ture.
Homaa hin arganne, hojiirraa ari’ame, wal hiikame, maatiin isaas bakka murtaa’e hin qaban…
Umurii isaa waggaa 40 yeroo seenus ilmi namaa bara kompiitaraa seenee waan tureef, addunyaan maraachuu eegalte.
Rakkoon umrii giddu galeessaa nama kana hin dhiphisne, garuu umrii milkaa’uu qaba jedhamee yaadamutti maaliif akka kufe akka yaaduu isa taasise.
Gatii ofii isaa hubachuuf irra deebi’ee jalqabuu fi beekumsa haaraa barachuu akka qabu hubate.Yeroon sun yeroo fi carraa “hin burjaaja’uuf” hin qabu ture.
Sana booda Huawei amma jirutu jira.
Jireenya keessatti akeeka jalqabaa eeggadhu, madaallii hin dhabin, hin badin, abjuu keetif garaa guutuun carraaqi, namni kamiyyuu goota mataa isaa ta’uu danda’a!
Yeroo fi humna kee bakka itti kaa’attu eessa akka taate murteessa!
Carraan gonkumaa eeguun hin dhufu, ofii keetii falmuudhaan malee.
Karaan gabaabaan ykn iccitiin milkaa’inaaf nama geessu hin jiru
Rakkoofi dhukkubbiin si hin cabsine sun dhumarratti jabeenya keedha.
Waaqayyo nama hundumaaf haqa qabeessa dha. Carraaqqii kamiinuu yoo goote, deebisee waan yaalte argatta.
Cimee hojjechuun adda ta'uu osoo hin taane, ofii fooyya'aa ta'uudha!
Share this:
- Click to share on Facebook (Opens in new window)
- Click to share on LinkedIn (Opens in new window)
- Click to email a link to a friend (Opens in new window)
- Click to share on Telegram (Opens in new window)
- Click to share on Twitter (Opens in new window)
- Click to share on Pinterest (Opens in new window)
- Click to share on WhatsApp (Opens in new window)