Kunniin faalasama saayikoloojii baay’ee gaarii ta’aan tokko tokko kanneen bu’aa haala hawaasummaa kamiyyuu fooyyessuuf si gargaaranidha.
#1. Nama tokkorraa waa’ee waan tokko beekuu yoo barbaadde gaafii gaafadhu yeroo deebii kennuu xumuru callisii ijaan wal ilaaluu. Waan dabalataa tokko tokko sitti himu, waan hundumaa jechuun ni danda’ama.
#2. Waan tokko irratti nama tokko amansiisuuf yeroo yaaltu, inni taa’uu fi ati dhaabbachuu kee mirkaneessi. Kunis dafanii akka si amanan taasisa.
#3. Furtuun ofitti amanamummaa kutaa tokko keessa seenuu fi namni hundi duraanuu akka si jaallatu fudhachuudha.
#4. Namoota amma wal argitan maqaa isaaniitiin eeri. Namoonni maqaa isaaniitiin waamamuu waan jaallataniif battalumatti miira wal amantaa fi michummaa ni hundeessa. Fakkeenya: “Aleeksii siin wal arguun koo na gammachiise. Kanaafuu, Aleeksii Yohaannis akkamitti beekta?” Akkasumas haasawa sana hunda keessatti maqaa irra deddeebi’uu itti fufi.
#5. Namni tokko yoo sitti hawwate, yeroo si waliin haasaʼutti iji isaa yeroo baayʼee caalaa jaamsuu jalqaba.
#6. Garaagarummaa kolfa sobaa fi kolfa dhugaa gidduu jiru hubadhu. Namni tokko dhugaadhaan kolfaa jiraachuu isaa ykn fakkeessaa jiraachuu isaa ija isaa ilaaluun baruu dandeessa. Kolfi dhugaa yeroo ta’u naannoo golee ijaatti qinxirii uuma.
#7. Miila namootaaf xiyyeeffannaa kenni. Namni tokko haasawaaf fedhii qabaachuu isaa beekuuf miila isaa ilaali, yoo gara keetti akeekaa jira ta’e, ni jira. Yoo gara cinaattis ta’e kallattii biraatti akeekaa jiran, akkas miti. Miilli hin sobiin.
#8. Yeroo affeerraa ykn walgahii irratti. Yeroo affeerraa ykn walgahii irratti argamtu qoosaa tokko caccabsi namoota naannoo kee kolfaa jiran ilaalaa. Namoonni walitti dhiyeenya itti dhaga’amu wal ilaalaa ta’a. Kunis michummaa keenyaafi hariiroowwan kaan adda baasuuf ni fayyada.
#9. Namoonni waan ati barbaaddu akka hojjetan gochuuf hack jireenyaa. Nama tokkoof ajaja osoo hin taane filannoo dhiheessi. Fakkeenyaaf, daa’ima xiqqaatti aannan kee dhugi jechuu mannaa, inni/isheen aannan kam irraa dhuguu akka jaallatu gaafadhu. Kunis nama sanaaf miira to’annoo akka qabaatu kan taasisuu fi kana irraa ka’uun carraa bu’aa fooyya’aa ta’e argamsiisuu olaanaa kan uumudha.
#10 Falmii akkamitti injifachuu dandeenya? Namni falmu aarii dhabee iyyuu yoo eegale, amala uumamaan dhala namaa deebisee iyyuudha. HIN! Tasgabbaa’aa callisanii deebisaa. Kunis daran isaan aarsa. Yaali! Ni hojjeta.
#11. Wal amantaa uumuuf afaan qaama namootaa calaqqisiisuu. Afaan qaama nama waliin haasoftu haala dhokataadhaan yoo fakkeessite, bu’a qabeessa ta’een isaan waliin wal amantaa uumuu dandeessa. Akkaataa isaan itti dubbatanii fi akkaataa isaan itti socho’an calaqqisiisuudhaan caalaatti si jaallatu, sababiin isaas, isaaniif, akka waan ati baay’ee gaarii ta’etti walsimsiisaa taate fakkaata.
#12 Jalqaba Sanyii yaada tokkoo sammuu nama tokkoo keessatti dhaabuuf, waan murtaa’e tokko tasumaa akka hin yaadne gaafadhu. Mee waa’ee ELEFANTII akka HIN yaadin isin gaafadha haa jennu. Maal yaadaa jirtu?
Fantastic 😍