Jireenyi hunduu hirkatanii, guddifachuufi jijjiiruudha.
Yeroo tokko intalli tokko jireenyi ishee gadadoo akka ta’ee fi akkamitti akka isheen ga’uuf deemtu akka hin beekne abbaa isheetti
Learn afaan oromoo android apps
Learn Afaan Oromoo Using Android Apps Previous Next This android app is our official learn Afaan Oromoo app and it
Ani waan addaa miti, ani namuma
Ani waan addaa miti; nama waliigalaa yaada waloo qabu qofa, ani immoo jireenya waloo jiraadheera. Siidaaleen anaaf kennaman hin jiran
Dhukkubbii Onnee, Garaa Garaa, Dhukkubbii Lafee fi Maashaalee Akkaataa Bishaan Jinjibila Hojjennu
Namoonni hedduun bishaan mi’aawaa dhuguun bu’aa gaarii akka qabu arganii jiru. Qaama keessan summii akka balleessu si gargaara, bishaan akka
Dubartii Beektuu Gonkumaa Hin Sobin
Dubartoonni sammuu qara olaanaa kan qaban yoo ta’u, yaada cimaa dhiironni hubachuu hin dandeenye qabu. Kanaafuu, gorsi keenya dhiirota Lafa
Abjuuwwan 8 fi Hiika Isaanii.
Abjuu qabaachuun waan barame waan ta’eef hundi keenya abjoonna. Qorattoonni akka arganitti, harki caalaan keenya abjuu mata duree walfakkaataa qabu
Faalasama Xiin-sammuu 12 Haala Hawaasummaa Keessatti Faayidaa Argachuuf Si Gargaaru.
Kunniin faalasama saayikoloojii baay’ee gaarii ta’aan tokko tokko kanneen bu’aa haala hawaasummaa kamiyyuu fooyyessuuf si gargaaranidha. #1. Nama tokkorraa waa’ee
Halluun Arraba Keessanii Waa’ee Fayyaa Keessan Maal Hima?
Yoo akka namoota baay’ee taate sana booda bifa arraba keetii yeroo baay’ee hin ilaaltu ta’a. Haa ta’u malee, akka ogeeyyiin
Wantoota 10 Dubartiin Dhiiraaf Gonkumaa Gochuu Hin Qabne
Qorannoon akka agarsiisutti dubartoonni marii irratti kan xiyyeeffatanii fi mariidhaan walqunnamuuf kan carraaqan ta’uu isaaniiti. Miirri waltajjii giddugaleessaa fudhata kitaaba-xumurame
Mallattoo 7 Miiltoon Kee Hiriyaa Kee Cimaa Ta’uu Argisiisaan
1. NAMA KAMIYYUU Caalaa ISA/ISHEE WALIIN KOLFAA FI QOOSOOTA. Dhugaadha, jireenyi yeroo tokko tokko karaa gammachuu keenya gufachiisuu dandaʼa. Gammachuu
Gorsa Gaa’ilaa Yeroo Hundaa Irra Caalan 50
1.Gaa’elli kee yeroo hunda akka turu yoo barbaadde waa’ee waan gaariis ta’ee hamaa ta’ee itti gaafatamummaa kee amanuu kee mirkaneessi.
KAROORA DHABUUN MO’AMUU FIDA.
Namoota lama ta’anii qurxummii qabuuf,laga deeman. Achi ga’anii kiyyoo isaanii darbachuu eegalan. Akkuma beekamu kiyyoon isaanii qurxummii qabee fiduu jalqabe.
WAAN GAARII YAADU AMALEEFFADHU
Namoonni waan gaarii yaadan jireenya isaanii keessatti bu’a gaarii argatu. Guyyoota jireenya isaani keessa jiraan hundumaaf ilaalcha gaarii qabu.”Guyyaan har’aa